Kuljetinprosessi

Teimme Lalun kanssa kahdella logolla prosessin joka kuljettaa tavaran lajittelulle, johdotimme logot ja teimme ohjelmat. Toisessa logossa on tavaran syöttö liukuhihnalle ja liukuhihnan toiminta, ja toisessa kuljetinkouran toiminta. Screenshotit ohjelmista ovat vähän erilaiset kuin ne loppujenlopuksi olivat mutta muutokset olivat vain timerien ajoissa ja yksi resetti lisättiin kouran ohjelmaan.

Antenniasennuksen teoriaa

Määrittele käsitteet:

     a. Mitä ovat radioaallot = taajuusalueen 3 Hz - 300 GHz sähkömagneettista säteilyä
     b. VHF = radiotaajuusalue 30MHz-300MHz
     c. UHF = 0,3-3GHz
     d. FM = ula taajuus, 87.5-108MHz
     e. LTE suodin = päästää läpi vain tietyt taajuudet ja leikkaa pois muut määrättyä taajuutta kalemmat ja                          korkeammat taajuudet
     f. DC = tasasähkö
     g. RF = Radioaallot
     h. VDC = tasasähköjännite
     i. VAC =vaihtosähköjännite
     j. MHz = Megahertsi
    k. DVB-T ja DVB-T2 = lähetysjärjestelmiä
    l. DVB-C = DVB standardi
   m. dB = desibeli
   n. dBV = voltin mittayksikkö

Maastovahvistin MA 080L

a. Käyttöjännite = 195-265VAC
b. maksimivirta = 60mA
c. kaapelityyppi ja ominaisuudet = 
d. taajuuslaue = 47-790MHz
e. liittimet, liitintyypit = F-liitin
g. lähtötaso = 105dBuV
h. vahvistus:
                    FM/ULA = 8-20dB
                    VHF = 8-20dB
                    UHF = 15-30dB

Pientalovahvistin HS 018L

a. taajuusalue = 88-790MHz
b. maksimivahvistus = 15dB
c. maksimi lähtötaso =
d. säädöt:
UHF= 0-12dB
VHF= 0-15dB
ULA/FM=
e. mittapiste, vaimennus/vahvistus =
f. liitintyyppi = F-liitin

5) Miten erotat eri alueiden antennit toisistaan? = heijastimista

6) Millaista antennikaapelia tulee käyttää? = a luokiteltua koaxi-kaapelia

7) Millaisia liittimiä tulee käyttää? = f-liittimiä

8) Miten ja missä voit hyödyntää yleismittaria asennuksissa? = esim johtimien kunnontestauksissa ja maadoituksien testauksessa

9) Mitä sinun tulee huomioida antennin valinnassa? = määrittää tarvittu vahvuus ottaen huomioon lähin tukiasema

10) Mitä eroa on jaottimella ja haaroittimella? = haaroittimessa on kaksi ulostuloa kun taas jaottimessa voi olla enemmän

11) Milloin ja miksi käytät päätevastusta? = jos antennirasioita ketjutetaan

12) Millaisen antennijärjestelmän toteutat omakotitalossa kun

a. Järjestelmä on erittäin huonoon vastaanottoympäristöön (kaukana lähetinmastosta) = iso antenni + vahvistin
b. Järjestelmä on hyvään vastaanottoympäristöön (lähetinmasto ”näkyy”) = pieni antenni + vaimennin

13) Milloin ja miten suoritat antennijärjestelmän maadoituksen? Miksi teet sen? = antenni maadoitetaan aina

14) Miten ja miksi uudet 4G-taajuudet (800MHZ) saattavat häiritä antenni-tv:n signaalia? Miten häiriön ilmetessä tulee menetellä? = 4G järjestelmä toimii samalla taajuusalueella, talon vahvistin täytyy siis säätää pois kyseiseltä alueelta

15) Kuvitteellisessa tilanteessa DVB-C verkkoon kytketyssä televisiossa kuva pätkii, ”jäätyy” ja katkoo. Miten selvität mistä vika johtuu? Mitkä ovat vianhaun vaiheet ja mistä epäilet ensimmäisenä vian johtuvan? = kokeillaan vahvistaa signaalia

16) Mitä tarkoittaa signaalitaso ja bittivirheet DBV-T verkkoon kytketyssä televisiossa? =

Erilaiset kiinteistön lämmitysmuodot

Suora sähkölämmitys:

Suora sähkölämmitys on usein huonekohtainen lämmitys jossa kohde lämmitetään heti esimerkiksi termostaattiohjattuna.

Patterit: suora sähkölämmitteinen patteri on usein radiaattori joka on tehty teräspellistä jonka sisällä on vastuksia jotka kuumentavat teräspellin. Se vastaavasti taas lämmittää ympärillä olevan ilman/tilan. Ei ole hirveän kustannustehokas koska lämmittää vain silloin kun käyttää sähköenergiaa.

Lattialämmitys: toimii hyvin samalla tavalla kuin sähkölämmitteinen patteri siinä mielessä että kuumeneva komponentti lämmittää lämpöä luovuttavan elementin. Lattialämmityksessä käytetään vastuksen sijasta usein kaapeileita tai kelmuja jotka lämmittävät lattian. Kustannustehokas lattian varaavuudesta riippuen.

Kattolämmitys: sama kuin lattialämmitys mutta käytetään ainoastaan kelmuja. Kustannustehokas.

Infrapunalämmitin: lämmittää lämpösäteilyllä vaikutusalueellaan olevaa tilaa, lämpöelementteinä käytetään kvartsi- ja halogeenilamppuja. Lämmittää vain silloin kun käyttää sähköenergiaa. Eli ei kauhean kustannustehokas.

Vesikiertoinen keskuslämmitys:

Vesikiertoisessa keskuslämmityksessä tuodaan lämmitettyä vettä (voi olla lämmitetty esim pannussa jossa poltettu puuta, tai kaukolämmöllä joka on jossain muualla, tapoja on monia) erilaisiin lämmönluovutuselementteihin jotka lämmittävät tilaa jossa ne ovat. Lämmityspattereilta vesi palaa takaisin lämmönlähteelle uudelleenkäyttöön.

Patterilämmitys: Vesikiertoisessa patterilämmityksessä lämmin vesi tuodaan patteriin jota se lämmittää, ja patteri vapauttaa lämpöä ympärillä olevaan ilmaan.

Lattialämmitys: Samalla periaatteella kuin sähköllä toimiva lattialämmitys, mutta kaapeleiden sijasta lattian sisään asennetaan putkia joissa virtaa lämmintä vettä joka lämmittää lattiaa.

Ilmalämmitys:

Ilmalämmityksessä ilmaa lämmitetään joko ilmanvaihtokoneessa tai jossain lämmityskoneessa esim sähköllä tai vesikiertoisella lämpöpumpulla

Ilmalämpöpumppu: Kylmäaine sitoo lämpöenergiaa kun se muuttuu nesteestä kaasuksi, jolloin puhallin puhaltaa vapautuneen lämpöenergian osaksi talon huoneen sisäilmaa. Viilennyskäytössä laite toimii samalla tavalla, mutta toiseen suuntaan.

PILP (Poistoilmalämpöpumppu): Ottaa huoneesta poistettavasta ilmasta lämpöenergian talteen ja vie sen käyttöveteen ja lämmitysjärjestelmään